Suutarilan omakotitalokohteessa aktivoitiin yhteensä 22 energiapaalua. Paalujen keskimääräinensyvyys oli 18 metriä ja niistä aktivoitiin maalämpökäyttöön yhteensä 350 metriä SSAB:n RR90 teräspaalua. Alueella maaperän instabiloituminen on suuri riski ympäröivälle rakennuskannalle. Energiapaalut olivat ainoa keino hyödyntää maalämpöä häiritsemättä maaperän tasapainoa. Lisäksi toteutimme kohteeseen lattialämmitysjärjestelmän sekä teknisentilan asennustyöt.
Miksi olet valinnut energiapaalut? Mitä muita järjestelmiä oli vertailussa? Vertailitteko hintoja?
Porakaivo ja ilma-vesilämpöpumppu olivat vaihtoehtoina energiapaaluille, mutta saimme arkkitehdiltämme vinkin, että energiapaalut voisivat olla hyvä ratkaisu meille. Tein myös kustannusvertailua, eikä porakaivo tai ilma-vesilämpöpumppu olisi juurikaan halvemmaksi tullut. Päätös porakaivon ja energiapaalujen välillä muodostui lopulta kuultuamme eräästä lähistöllä olleesta vanhemmasta talosta, joka porakaivon tekemisen yhteydessä vajosi nurkistaan sen 20–30 senttiä. Savimaa oli jotenkin porauksen johdosta häiriintynyt. Tässäkin on aivan vieressä muita taloja, joten en halunnut ottaa sitä riskiä.
Miten energiapaalut ovat vaikuttaneet muuhun rakentamiseen?
Alkuun sovittiin, milloin energiapaalut tehdään. Kun ne oli asennettu, seuraavana päivänä paalut betonoitiin ja sinne jätettiin ”pienet viikset,” joista keräimet myöhemmin jatkettiin tekniseen tilaan. Energiapaalut eivät häirinneet muuta rakentamista millään tavalla.
Miten energiankeruujärjestelmän asennus on sujunut?
Erittäin hyvin. Putket tuotiin alapohjasta läpi ontelolaatan, johon oli tehty valmis aukko. Keräinputkien eristäminen ja putkien jatkaminen otti eniten aikaa, mutta sekin vain pari päivää. Järjestelmä toimii jo hyvin, hyötysuhde on ollut noin 4 ”scoppia” (Seasonal Coefficient Of Performance), mikä on tässä vaiheessa tosi hyvä. Maalämpöpumpun sähkövastustakaan emme ole vielä kytkeneet, eli tällä hetkellä talo lämpiää jo puhtaasti maalämmöllä. Käyttöaste on tällä hetkellä tosin alle 10 %, sillä ilmanvaihto ei ole vielä päällä eikä lämmintä vettä käytetä.
Kenelle energiapaalut mielestäsi sopivat mielestäsi parhaiten?
Kenelle tahansa, joka ajattelee hyödyntävänsä maalämpöä – tai miksei sellaisillekin, jotka eivät vielä ajattele maalämpöä. Tässä ratkaisussa ei tarvitse porata ollenkaan. Energiapaalut ovat viisas valinta etenkin, jos on paaluttamassa joka tapauksessa, joten miksei teräspaalutusta samalla hyödyntäisi maalämmönlähteenä. Jakotukinkin voi asentaa esimerkiksi välipohjaan, jolloin se ei vie edes hyötytilaa sisältä.
Jäteveden lämmöntalteenotto on kustannustehokkain tapa pienentää kiinteistön energiankulutusta. Asuinrakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta n. 30 % menee käyttöveden lämmitykseen ja sitä kautta viemäriin. Energiatehokkaissa A-luokan kiinteistöissä käyttöveden sisältämän energian osuus lämpötaseesta on yli 50 %. Viemäriin johdettavasta jätevedestä on mahdollista ottaa talteen lämpöenergiaa ja käyttää sitä uudelleen Ecowec-hybridivaihtimen avulla.
KYSY TARKEMMIN